Vuodatus

Tämä touhu tuntuu nyt tosi turhauttavalta.

Miksi ylipäätään edes aloittaa proggista, jossa kukaan ei halua olla mukana? Korjaan: voi olla. Vaikka yritän ymmärtää ja ymmärränkin, en voi valtaavalle ahdistukselle mitään. Tuntuu kuin kannattelisi kaikkia maailman murheita harteillaan, joista vähäisin on plarin keskeneräisyys. Miksi minusta tuntuu tältä jo ennen harjoituskauden alkamistakaan?

Sen siitä saa, jos odottaa jonkin alkamista liian innokkaasti. Pettyy vain, saatana.

Minä en jaksa murehtia! Eihän kukaan muukaan sitä tee. Ainakin tuntuu siltä.

E.